Kategoria: Politiikka

On taas se aika vuodesta kun Kojamon hallitus on tehnyt esityksen osingonjaosta ja AY-liike verovapaus puhuttaa kahvipöydissä liittojen kassojen paisuessa veroetujen auttamana. Kojamo on pörssiyhtiö. Sen suuria omistajia on ay-liitot jotka omistavat yhtiöstä yhteensä noin 40%. Liitoista suurimman potin saa teollisuusliitto. 9,18 mijoonaa euroa 10,04% omistusosuudellaan.

Koska ammattiliitot luokitellaan suomessa yleishyödyllisiksi yhteisöiksi heidän ei tarvitse maksaa sijoitustuotoistaan veroa. Lisäksi liittojen maksama lakkoavustus on osittain verovapaata tuloa ja liittojen jäsenmaksut ovat myös vähennyskelpoisia menoja verotuksessa.

Teollisuusliiton oma pääoma kasvoi 60 Me vuonna 2019 eli noin 15%.

Teollisuusliitolla on noin 200 000 jäsentä. Näistä osa on palkkatöissä, osa opiskelijoita ja osa työttömänä. Tilinpäätöksessä 2018 liiton oma pääoma on ollut 409 miljoonaa euroa. Tällön työtaistelurahasto olisi liiton mukaan riittänyt 58 päivää jos kaikki työssäkäyvät jäisi lakkoon. Jos lakkoilemalla käytettäisiin koko liiton oma pääoma voisi kaikki työssäkäyvät jäsenet olla liiton mukaan 186 päivää lakossa. Liiton tilinpäätöksen 2019 mukaan liitto jäi 60 Me voitolle. Veroa ei kuitenkaan maksettu yhtään koska verottomien sijoitustuottojen osuus tuloista oli 73 Me ja toiminta olisi jäänyt tappiolle ilman sijoitustuottoja. Toisin sanoen teollisuusliiton mahdollisuus koko työssäkäyvien jäsenten kattavan lakkoon kasvoi 2019 vuonna 28 päivää. Veroetu kasvatti tätä lakkomahdollisuutta noin 5,5 työpäivällä.

Pitääkö mediatietojen mukaiset luvut liittojen omasta pääomasta paikkaansa? Onko liittojen taseissa sijoitusomaisuutta arvostettu hankintahintaan ja käypään arvoon? Miksi liittot nostaisi arvostusta taseessa? Se ei vaikuta veroihin eikä liitoista makseta osinkoa niinkuin osakeyhtiöistä, joten se ei vaikuta osingonmaksu kykyyn. Jos oma pääoma jakautuisi kuten liiton 2018 ilmoittamat työtaistelurahaston ja omanpääoman suhde käteisvaroja olisi 31% ja sijoituksia 69%. Luultavasti sijoituksia on kuitenkin enintään 85% omasta pääomasta. Tästä voi laskea että vuoden 2019 sijoitusten tuotto 60Me on ollut 17%-21%. Edellisenä vuonna Kojamon listautumisesta johtuen huomattavasti enemmän. Helsingin pörssin keskimääräinen vuosituotto on pitkällä aikavälillä ollut 10% luokkaa.

AY-Liike verovapaus perustuu yleishyödyllisiin yhteisöihin. Onko liitot yleishyödyllisiä?

Tuloverolain 22 § mukaisia ehtoja saisi katsella hyvin punaisten lasien läpi jotta ay-liitot saisi sopimaan tähän kategoriaan ellei lakitekstiin olisi kirjattu erikseen että työmarkkinajärjestöjä VOIDAAN pitää yleishyödyllisinä. Tämä ei tarkoita että ne sitä automaattisesti ovat. Verohallinto on kuitenkin tulkinnut liitot yleishyödyllisiksi. Yleishyödylliset yhteisöt on verovelvollisia vain elinkeinotoiminnastaan. Mielestäni tätä tuloverolain kohtaa tulisi muuttaa nii että se yksiselitteisesti estäisi työntekijä- ja työnantajaliittojen luokittelun yleishyödyllisiksi. Toinen vaihtoehto olisi että kaikki yleishyödylliset yhteisöt laitettaisiin verolle. On aivan kohtuutonta paisutta lakkokadsoja näin valtavalla veroedulla.

Miksi lakkoavustuksesta osa on verovapaata tuloa?

Liittojen verovapauden lisäksi myös osa maksetuista lakkoavustuksista on verotonta tuloa. 16 euroa päivärahasta maksetaan verottomana ja ylimenevä osuus käsitellään ansiotulona. Jos lakkoavustuksen suuruus olisi 100e/päivä, tämä veroetu kasvattaisi 4% lakkokassalla katettavien lakkopäivien määrää. Tälle verovapaudelle en ole löytänyt mitään järkevää perustetta.

Jäsenmaksun verovähennys oikeus.

Liiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa tulonhankkimis vähennyksenä. Samoin työnantaja järjestöt voivat vähentää omat jäsenmaksunsa. Koska työnantajien jäsenmaksun vähennys oikeutta olisi monimutkainen poistaa tasavertaisuuden nimissä vähennysoikeus on mielestäni aivan järkevä ratkaisu.

AY-Liike verovapaus antaa perusteetonta neuvotteluetua liitoille.

Miksi Suomen valtio antaa veroeduilla neuvotteluetua AY-liitoille vaaleilla valittua eduskuntaa vastaan? AY-Liike verovapaus kasvatta lakkokassoja kovaa vauhtia. Jos esimerkiksi yleissitovuuteen liittyviä lakeja yritetään säätää kilpailukykyä tukeviksi olisi vähintäänkin yleislakon uhka heti läsnä.

Liittojen pääomat ovat valtavien veroetujen siivittäminä kasvanut valtaviksi. Lakkopäiviä on varaa pitää liikaa. Jos maan vaaleilla valittu eduskunta yrittää ajaa läpi muutoksia jotka eivät liittoja miellytä, alkaa lakonuhka heti nostaa päätään. Nämä veroedut tulisi poistaa. Ei ainoastaan sen vuoksi että niistä saisi verotuloja. Valta pitää saada siirrettyä takaisin eduskunnalle!

https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/vauras-ay-ralssi-imee-fyrkkaa-verovapaasti

https://www.libera.fi/2020/05/05/ay-liike-valttelee-osallistumista-kriisitalkoisiin/

https://www.yrittajat.fi/blogit/ay-liike-puolustaa-valtaansa-ei-tyontekijan-etua

Kuntavaalit lähestyvät. Virkamiehet suosittelevat koronatilanteesta johtuen vaalien siirtämistä mutta poliitikot eivät halua niitä siirtää. Miksi sähköinen äänestys ei ole mahdollista Suomessa? Virossa se on jo arkipäivää.

Kriittisesti aiheeseen suhtautuvat esittävät seuraavia väitteitä: hakkerit voi peukaloida ääniä, tietoturva pitäisi pystyä varmistamaan, voiko sähköiseen järjesten äänestysjärjestelmän luottaa? Voidaanko varmistaa ettei äänestäjää ole pakotettu äänestämään? Miten voi olla että kaikki rahaliikenne hoidetaan sähköisesti mutta Sähköinen äänestys tuntuu ylitsepääsemättömälttä? Kun tämän kysymyksen esittää, saa kriitikot argumenttejä että pankkisiirron voi peruuttaa mutta äänestystä ei. Bitcoin verkossa lähes kaikki edellämainitut epäilyt on todistettu ratkaistuiksi. Lisäksi bitcoin verkossa tilit ovat pseudonyymejä ja avoimesta tietokannasta voidaan jälkikäteen todeta että rahat on mennyt perille oikeaan osoitteeseen.

Perinteisissä äänestysjärjestelmissä äänen perillemenemistä äänestäjä ei voi varmistaa jälkikäteen, vaan järjestelmä perustuu luottamukseen eri tahoja kohtaan. Esimerkiksi USAn kahdet viimeisimmät presidentin vaalit on nostanut ilmaan kysymyksiä. Toissa vaaleissa oli väitteitä venäjän vaikuttamisesta ja viimeisimmissä häviäjä osapuoli toi jatkuvasti epäluottamuksensa esiin vaalitulosta kohtaan. Jos äänestäjä voisi tarkastaa omalla yksityisellä avaimella äänensä perillemenemisen olisi tämäkin ongelma ratkaistu ja vaalit olisi läpinäkyvät.

Voisiko toisen äänestyksen kohteen selvittää jos saisi tämän yksityisen avaimen? Kyllä. Kuten bitcoin järjestelmässäkin Teslan bitcoin miljarditkin voi viedä jos löytää heidän yksityisavaimen. Toki järjestelmän voisi rakentaa myös niin että tarkastaessa menikö minun ääneni ehdokkaalle nro 132 joutuisi laskentatehoa käyttämään niin paljon että arvailemalla äänen löytäminen tulisi kalliiksi.

Mielestäni sähköiseen äänestykseen on kaikki tarvittavat tekniset ratkaisut jo olemassa. Vaalit voisi olla myös toteutuksesta riippuen luotettavammat kuin nykyinen järjestelmä!

Opetusministeri Jussi Saramo on nyt viimepäivät A-talkin puheenjohtajatentin jälkeen paistatellut mediassa disinformaationsa kanssa listaamattomien yritysten osinkoveroon liittyvine lausuntoineen. Tästä on jo kimpaantunut keskustan Markus Lohikin joka otti taannoin kantaa asiaan verkkouutisissa. Osinkoverotus oli keskustan kynnyskysymys hallitukseen mennessä eli tähän ei ole tulossa muutosta tämän hallituksen aikana. Tämä propagandavyöry näyttäisi olevan joku vasemmistoliiton vaalistrategia. Vai olisiko niin että kun keskustalle on nyt mennyt läpi Haaviston luottamusäänestys(ilman luottamusta) ja EU-tukipaketti niin seuraavana koitetaan tätä vieläkö taipuvat?

Alla puutteellisia väitteitä joita Jussi Saramo on esittänyt ja niihin korjauksia ja oma kantani. 

1. Jussi Saramo: Listaamattomien yritysten veroetu pumppaa yritykset tyhjäksi verottoman tai 8% verotetun osingon avulla.

Listaamattoman yrityksen kokonaisveroaste on aina vähintään 27,5% yhteisövero 20% ja huojennettu osinko 7,5% Huojennettua osinkoa voi nostaa vain 8% yrityksen omasta pääomasta. Tämä koko huojennettu osinko järjestelmä on rakennettu juuri sitä varten että yritysten taseet vahvistuisi eli yritysyen omaisuudet kasvavat. Käytännössä jos yritys tekee vuosittain 100 000e voittoa ja omapääoma on aluksi nolla. Huojennettua osinkoa voi nostaa ensimmäisenä vuotena 5920e, viidentenä vuotena 25228e, kymmenentenä 41855e netto. Tämän jälkeen Saramon mukaan kassa on tyhjä. Todellisuudessa omaa pääomaa on 520 362 e

Alla kuvaajat verokertymistä jossa nostetaan netto 60t euroa vuodessa uudesta yrityksestä jossa ei ole ennestään omaa pääomaa. Toisessa osingon vero 7,5%+20% ja toisessa 30%+20%. Todellisuudessa tuo nyt on aika mahoton yhtälö toteuttaa yritys joka ensimmäisenä vuonna tekisi 1-1,4M tuloksen ja jatkossa senverran että osingot saadaan kuitattua. Huomiona tuossa ensimmäisessä taulukossa tuo harmaa alue on se Jussin kuvaama 7,5% tai veroton osinko. Kuvaajat laskettu ansioveroprosentilla 40,5%

2. Jussi Saramo: Yritysten investointeja vauhdittaisi verotuen poistaminen ja saataisiin valtiolle 400me verokertymät.

Jos Jussi Saramo tarkoittaa että osingot verotettaisiin pääomatulojen mukaan olisi kokonaisveroaste 50-54% tämä tarkoittaa että yrittäjien kannattaisi verotuksellisesti aina maksaa kaikki tulos palkkana ulos mitä haluaa, 50% ansioveroprosenttiin asti. Jos tekisi vaikka 100 tuhannen euron liikevoiton joka yhteisöveron jälkeen olisi 80t, sitä vastaan olisi mahdollista maksaa 50% kokonaisveroasteella  osinkoa 4480e netto ensimmäisenä vuonna, 4120e netto seuraavana jne. Tämä söisi todellisuudessa nuorten yritysten taseet ja investointi kyvyn koska käytännössä osinkoa ei enään juuri maksettaisi. Eikä pääomaa kannattaisi kasvattaa. Se ei kannustaisi yrittämään!

3. Saramon mukaan huojennettu osinko kannustaa holdingyhtiö järjestelyihin investoinnit kohdentuu väärin.

Tästä olen osin samaa mieltä. Huojennettuosinko säännökset kohdistavat investointeja mielestäni vähän hölmösti. Jos investoit yritystoimintaan niin että se ei nosta omaa pääomaa, investointi vähentää osingon maksukykyä koska oma pääoma pienenee. Jos inestoi esimerkiksi liiketiloihin ne lasketaan omaan pääomaan ja niitä vastaan voidaan nostaa osinkoa.

Nyt huojennettuaosinkoa voi maksaa 8% yrityksen omasta pääomasta. Toisen listaamattoman yhtiön voi arvostaa toisen yhtiön taseen omaan pääomaan käypään arvoon. Tämä kannustaa sellaisten yritysten kohdalla holding yhtiön perustamiseen joissa käypä arvo on kovempi kuin nettovarallisuus. Toki holdingyhtiöön siirtämisestäkin tulee veroseuraamuksia jos omistusosuus ei ole yli 50%. Yrityksen arvon noususta tulee holding yhtiölle yhteisöveron alaista tuloa, mutta joissain tapauksissa tämä on kannattavaa verotuksellisesti ja tästä voi yrittäjä saada myös muita etuja. Tällaisella järjestelyllä voi kiertää tuota 8% omapääoma sääntöä korkeammaksi ja näin ollen maksaa enemmän huojennettua osinkoa. 

Mielestäni tuollainen holdingyhtiö järjestely poistaa kohdistumis ongelman koska jos investoinnilla saa yrityksen tulosta nostettua se vaikuttaa yrityksen arvoon positiivisesti ja arvostusta holdingyhtiön taseessa voi nostaa, joka mahdollistaa nopeammin korkeamman osingon maksun. Hyvä ratkaisu olisi muuttaa huojennetun osingon sääntöjä niin että oman pääoman tilalla kaavassa voisi käyttää tuota verottajan yrityksen tuotto arvo kaavaa, jolloin saman hyödyn saisi myös ilman holding yhtiötä ja investoinnit kohdistumisongelma poistuisi. 

Yhteenvetona totean että Saramo ei vaikuta ymmärtävän yritysten verotuksesta juuri mitään ja osinkoverotusta voisi hieman kehittää. Jos veroastetta nostetaan vähän tulee myös oman pääoman 8% rajaa nostettava jotta yrittämiseen kannustetaan. Osingon maksuperuste olisi hyvä saada nostettua samaan tasoon kun holding yhtiönjärjestelyllä investointien kohdistumisen korjaamiseksi. Myös täysin erilaisia malleja on hyviä esimerkiksi virossa.