Kun Suomi päätti euroon liittymisestä, tiedossa oli että yleissitovuus tulee poistaa koska tarvitsemme joustavammat työmarkkinat. Koska peruuttamattomasti päätimme poistaa mahdollisuuden vaikuttaa valuutallamme viennin kilpailukykyyn, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi vaikuttaa siihen työmarkkinoiden kautta.
Miksi työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan ja liittoon kuulumattoman työntekijän tulee noudattaa työnantaja- ja työntekijäjärjestön sopimaa työehtosopimusta kaikilta osin? Sopimuksen mieltää helposti A4 kokoon paperiksi jossa on alareunassa allekirjoitus. Nämä työehto sopimukset ovat kuitenkin vuosien saatossa paisunut kuin pullataikinat. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa on jopa 185 sivua. Sitten suurin osa yrityksistä ei saisi sopia mitään kohtaa kirjasta poiketen tehtäväksi. Tämä tekee tehokkaaseen toimintaan pyrkivien bonusjärjestelmien rakentamisen hyvin haastavaksi.
Yleissitovuus on syy miksi suurinosa yrityksistä ei voi sopia paikallisesti.
Suurin osa yrityksistä ei voi poiketa tes kirjan ehdoista.Vain 6-7 prosentissa yrityksistä on luottamusmies valittu. On paljon yrityksiä jossa luottamusmiestä ei edes voida valita koska ei ole liittoon kuuluvia työntekijöitä tai niitä on vain yksi. Liitot ajattelevat asian niin että he valtuuttavat puolestaan luottamusmiehen neuvottelemaan paikallisesta sopimuksesta, joten he eivät hyväksy liittoon kuulumattomia neuvottelemaan omista työehdoistaan.
Yleissitova työehtosopimus ei ole helposti sovellettavissa kaikissa yrityksissä. On esimerkiksi tapauksia joissa tes vaatii maksamaan ”verottomia” korvauksia enemmän kuin verottaja sallii niitä maksettavaksi. Tällaisia tapauksia toki olisi helppo sopia paikallisesti järkevämmin niin että palkanlaskenta onnistuisi jouhevasti, mutta yli 90% yrityksistä ei pysty paikallista sopimista hyödyntämään. Toki useissa yrityksissä asiat sovitaan paikallisesti vaikkei kaikki paikallisen sopimisen ehdot täytykään. Tällöin on kuitenkin riski että joskus joku liitto aktiivi sattuu riitauttamaan asian ja yritys joutuu näissä tapauksissa usein makselemaan korvauksia.
Ainahan voi maksaa yli tessin, kuuluu yleissitovuuden puolustajien väitteitä jatkuvasti. Kyllä voi, mutta ei kannata. Suomessa on tulkittu että myös yleiskorotukset ovat yleissitovuuden piirissä lähtötasosta riippuen. Jos maksat esimerkiksi palkkaa yli 20% tessin minimin, yleissitovuus kuitenkin alkaa nostamaan maksettua palkkaa edelleen. Tämä kannustaa työnantajia maksamaan tesin minimipalkkaa!
Miksi haluamme ylläpitää Suomessa järjestelmää joka syö kilpailukykyämme ja ylläpitää työttömyyttä? Uskon että se johtuu siitä että suurin osa ihmisistä ajattelee sen olevan hyvä juttu. Poliitikot päättävät mitä mieltä kansa on, eli demokratia sinäänsä toimii. Juha Sipilän hallituskaudella yleissitovuuden poistaminen töppäsi käytännössä perussuomalaisten vastustamiseen. Olisiko vaihtoehtona Norjan malli jota libera esittää?
Yleissitovuus haittaa yritysten välistä kilpailua. HS, 9.12.2015