Opetusministeri Jussi Saramo on nyt viimepäivät A-talkin puheenjohtajatentin jälkeen paistatellut mediassa disinformaationsa kanssa listaamattomien yritysten osinkoveroon liittyvine lausuntoineen. Tästä on jo kimpaantunut keskustan Markus Lohikin joka otti taannoin kantaa asiaan verkkouutisissa. Osinkoverotus oli keskustan kynnyskysymys hallitukseen mennessä eli tähän ei ole tulossa muutosta tämän hallituksen aikana. Tämä propagandavyöry näyttäisi olevan joku vasemmistoliiton vaalistrategia. Vai olisiko niin että kun keskustalle on nyt mennyt läpi Haaviston luottamusäänestys(ilman luottamusta) ja EU-tukipaketti niin seuraavana koitetaan tätä vieläkö taipuvat?
Alla puutteellisia väitteitä joita Jussi Saramo on esittänyt ja niihin korjauksia ja oma kantani.
1. Jussi Saramo: Listaamattomien yritysten veroetu pumppaa yritykset tyhjäksi verottoman tai 8% verotetun osingon avulla.
Listaamattoman yrityksen kokonaisveroaste on aina vähintään 27,5% yhteisövero 20% ja huojennettu osinko 7,5% Huojennettua osinkoa voi nostaa vain 8% yrityksen omasta pääomasta. Tämä koko huojennettu osinko järjestelmä on rakennettu juuri sitä varten että yritysten taseet vahvistuisi eli yritysyen omaisuudet kasvavat. Käytännössä jos yritys tekee vuosittain 100 000e voittoa ja omapääoma on aluksi nolla. Huojennettua osinkoa voi nostaa ensimmäisenä vuotena 5920e, viidentenä vuotena 25228e, kymmenentenä 41855e netto. Tämän jälkeen Saramon mukaan kassa on tyhjä. Todellisuudessa omaa pääomaa on 520 362 e
Alla kuvaajat verokertymistä jossa nostetaan netto 60t euroa vuodessa uudesta yrityksestä jossa ei ole ennestään omaa pääomaa. Toisessa osingon vero 7,5%+20% ja toisessa 30%+20%. Todellisuudessa tuo nyt on aika mahoton yhtälö toteuttaa yritys joka ensimmäisenä vuonna tekisi 1-1,4M tuloksen ja jatkossa senverran että osingot saadaan kuitattua. Huomiona tuossa ensimmäisessä taulukossa tuo harmaa alue on se Jussin kuvaama 7,5% tai veroton osinko. Kuvaajat laskettu ansioveroprosentilla 40,5%
2. Jussi Saramo: Yritysten investointeja vauhdittaisi verotuen poistaminen ja saataisiin valtiolle 400me verokertymät.
Jos Jussi Saramo tarkoittaa että osingot verotettaisiin pääomatulojen mukaan olisi kokonaisveroaste 50-54% tämä tarkoittaa että yrittäjien kannattaisi verotuksellisesti aina maksaa kaikki tulos palkkana ulos mitä haluaa, 50% ansioveroprosenttiin asti. Jos tekisi vaikka 100 tuhannen euron liikevoiton joka yhteisöveron jälkeen olisi 80t, sitä vastaan olisi mahdollista maksaa 50% kokonaisveroasteella osinkoa 4480e netto ensimmäisenä vuonna, 4120e netto seuraavana jne. Tämä söisi todellisuudessa nuorten yritysten taseet ja investointi kyvyn koska käytännössä osinkoa ei enään juuri maksettaisi. Eikä pääomaa kannattaisi kasvattaa. Se ei kannustaisi yrittämään!
3. Saramon mukaan huojennettu osinko kannustaa holdingyhtiö järjestelyihin investoinnit kohdentuu väärin.
Tästä olen osin samaa mieltä. Huojennettuosinko säännökset kohdistavat investointeja mielestäni vähän hölmösti. Jos investoit yritystoimintaan niin että se ei nosta omaa pääomaa, investointi vähentää osingon maksukykyä koska oma pääoma pienenee. Jos inestoi esimerkiksi liiketiloihin ne lasketaan omaan pääomaan ja niitä vastaan voidaan nostaa osinkoa.
Nyt huojennettuaosinkoa voi maksaa 8% yrityksen omasta pääomasta. Toisen listaamattoman yhtiön voi arvostaa toisen yhtiön taseen omaan pääomaan käypään arvoon. Tämä kannustaa sellaisten yritysten kohdalla holding yhtiön perustamiseen joissa käypä arvo on kovempi kuin nettovarallisuus. Toki holdingyhtiöön siirtämisestäkin tulee veroseuraamuksia jos omistusosuus ei ole yli 50%. Yrityksen arvon noususta tulee holding yhtiölle yhteisöveron alaista tuloa, mutta joissain tapauksissa tämä on kannattavaa verotuksellisesti ja tästä voi yrittäjä saada myös muita etuja. Tällaisella järjestelyllä voi kiertää tuota 8% omapääoma sääntöä korkeammaksi ja näin ollen maksaa enemmän huojennettua osinkoa.
Mielestäni tuollainen holdingyhtiö järjestely poistaa kohdistumis ongelman koska jos investoinnilla saa yrityksen tulosta nostettua se vaikuttaa yrityksen arvoon positiivisesti ja arvostusta holdingyhtiön taseessa voi nostaa, joka mahdollistaa nopeammin korkeamman osingon maksun. Hyvä ratkaisu olisi muuttaa huojennetun osingon sääntöjä niin että oman pääoman tilalla kaavassa voisi käyttää tuota verottajan yrityksen tuotto arvo kaavaa, jolloin saman hyödyn saisi myös ilman holding yhtiötä ja investoinnit kohdistumisongelma poistuisi.
Yhteenvetona totean että Saramo ei vaikuta ymmärtävän yritysten verotuksesta juuri mitään ja osinkoverotusta voisi hieman kehittää. Jos veroastetta nostetaan vähän tulee myös oman pääoman 8% rajaa nostettava jotta yrittämiseen kannustetaan. Osingon maksuperuste olisi hyvä saada nostettua samaan tasoon kun holding yhtiönjärjestelyllä investointien kohdistumisen korjaamiseksi. Myös täysin erilaisia malleja on hyviä esimerkiksi virossa.